Sivut

torstai 17. marraskuuta 2016




Jännitystä kisapaikalla
17.11. Mildenhall.

Kaikki on valmista. Koira ja mies kunnossa. Odotan vain aikaa. Omaa hetkeä. Vain mies, koira ja aika. Hetki, muutama minuutti, kaiken ruuhkan ja kiireen keskellä. Täydellinen keskittyminen suoritukseen. Jännitys, adrenaliini, hapot, hiki, vauhti ja lopulta maalissa odottaa hirvittävä oksetus.  Tärkeintä kilpailuun keskittymisessä on muistaa mennä koko ajan täysillä. Muistaa joka hetki laittaa kaikki peliin. Muistaa se keskellä matkaa, muistaa kiihdyttää kurvista täysillä, muistaa pitää maksimivauhti päällä. Muistaa, jaksaa puskea viimeiset sadat metrit hirvittävän hapotuksen kanssa.
Ok, on tässä ollut jännää kaikilla. Eilen kisapaikalta lähtiessä ajettiin metsätietä ensimmäinen kilometri Arin perässä oikeaa kaistaa. Vastaantulijoita ohitimme oikealta ainakin viisi. Perässä tuli joukkueenjohtaja, oikealla. Parempi varmaan niin. Olisihan se ollut vallan kummaa jos vastaantulijat olisivat joutuneet vuorotellen ohittaa meidän jono autojen eri puolilta. Meinasin katketa nauruun maantielle tullessa. Onneksi Ari lähti ajamaan oikeaa, siis vasenta kaistaa. Täällä on joutunut opettelemaan suomen kieltä ja sanavalintoja ihan kunnolla. Kommentti- ”muista ottaa oikea kaista, siis vasen”, on tullut monesti.

Kilpailukeskus on keskellä metsää. Se on Englannin suurimpia metsäalueita. Suomalaisen silmin metsä näyttää varttuneelta taimikolta. Metsäpohja on kuin peltoa, ojitettu jokaisen puurivin välistä. Männyt ovat kuin kertaalleen harvennettu tiheä porkkanapenkki, suorissa riveissä, ojat välissä ja alla nurmimatto. Luontaisesta metsästä muistuttavat vain ikivanhat suuret lahonneet kannot. Alueen lähellä on armeijan harjoituskenttä. Kisakeskuksen yli lentää usein Eurofighter hävittäjiä, pommikoneita ja helikoptereita. Kyllä ne brititkin treenaa.

Kävelin Aletan ja Aarnen kanssa kisareitin läpi. Matkaa oli lyhennetty alkuperäisestä 7 km:stä 4,9km lenkkiin. En tykkää. Meille sopisi pitkä matka. Yuse on nopea ja sillä on äärimmäisen hyvä nopeuskestävyys. Pienen koon vuoksi voimassa tulee vähän takkiin muille. Reitti oli parempi kuin etukäteen odotin. Pohja on rosoinen ja tärryyttää ankarasti pyörää. Koko reitti on poljettava täysillä. Jarrutettavia alamäkiä ei ole yhtään. Ajoin pyörällä reitin pari kertaa läpi ja osaan sen nyt ulkoa.


Kävimme lasten kanssa uimassa paikallisessa uimahallissa. Uimapaikkaa etsimme jo edellisenä iltana useamman tunnin. Johonkin Tropigas Paradise kylpylään pääsi vain alueen asiakkaat, majoittujat. Se oli siis joku ihan luksus paikka, johon ei perusväki päässyt maksamalla sisään. Paikallisessa uimahallissa oli yleisövuorot vain lyhyen aikaa päivällä. Tänään menimme suunnitellusti ja ajoissa 1,5 tunnin yleiselle uimavuorolle. Hilpeyttä herätti taas sauna. Olimme ehtineet juuri istuutua saunaan, kun uimavalvoja tuli ovelle ja sanoi, että saunassa oli turvallisuussyistä 16v ikäraja. Hengähdin siihen välittömästi, että meillä on sauna kotona, olemme Suomesta. Saunan ovessa oli Harvian laatta.  

Illalla oli joukkueenjohtajan kokous. Suomen joukkueen henki on hyvä. kokouksesta lähdimme valmistautumaan avajaisiin ja marssiin. Suomi oli jonossa toisena Tsekin jälkeen. Tulimme lyhyen kävelyn jälkeen sisään isoon telttaan, johon kukin maajoukkue tuli yksitellen kutsuttuna. Suomi tuli toisena sisään. Vasemmalla oli tarjoilupöytä, johon suurin osa joukkueesta lähti ottamaan tarjottavaa kansallislaulun soidessa. Järjestäjän täti yritti kovasti huudella suomalaisille kääntymään teltan väen ja kuvaajien suuntaan. Suomen jälkeen tuli Ranska hurjasti laulaen kansallishymniään. Sen jälkeen kaikki joukkueet tulivat vuorollaan kuvattavaksi ja ryhdikkäästi seisomaan hymninsä ajan. Viimeisenä olivat britit, lähes samanlaisena häröpallona kuin suomalaiset ja vieläpä osa kädet ojolla tarjoilutiskille. No, eihän me tajuttu. Eipä siinä, hävetti silti. Tai oikeastaan ihan snadisti naurattikin.
'
Kilpailunumerot saimme pian avajaisten jälkeen. Minä ja Yuse startataan kuudentena. Se on loistava
paikka. Osa kovista ajajista starttaa kaukana takana. Victor Carrasco vasta 16. numerolla ja Igor Traz vielä kauempana numerolla 18. Ei käy kateeksi poikia.  Kovaa ne tulee silti ajamaan.

Olen juottanut Yusen tänään neljän tunnin välein, yhteensä parisen litraa. Aamuruuaksi normaali vähemmän Happy Dog Racea. Annoin nyt ¾ normaalista annoksesta. Yuse on ihan valmis kisaan. Se varmana luuli jo tänään, että startataan. Keskittyminen on ihan huimaa. Olen juottanut normaalisti lähes aina Happy Dog Flocken Vollkostilla eli pentupuurolla. Nyt kolmas juotto oli vaikea. Yuse vain odotti kisaa. Viimeisin juotto oli vähän reilumpi ja siihen vain 50g Whiskas kissan ruokaa ja se upposi nopeasti. Aamulla juotan vielä pentupuurolla.
Mutta, huomenna kisataan.



Samuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti